LASSE TULI HOITOON

Meille saapui  eilen, pikkuveljen muuttaessa pääkaunpunkiseudulle töiden perässä,hänen lemmikkiliskonsa. 
Katsotaan nyt sitten pääseekö Lasse jossakin vaiheessa muuttamaan myös suuremman cityn humuun ,mutta toistaiseksi hän majailee kuitenkin vanhemman tyttären hoivissa omassa kotiterraariossaan.

Lasse on n. 40 cm pituinen sinikieliskinkki ja on nyt 6-vuotias. Se on poikasesta asti ollut veljelläni.
Sinikieliskinkit ovat kaikkiruokaisia ja terraariossa sille pitää olla sopivat kosteus sekä lämpötilaolosuhteet.


Lasse on tämän päivän aikana selvästi toipunut paikanvaihdoksesta ja oli iltapäivällä jo syönyt tyttären kädestä tomaattia ja lämmitellyt omalla kivellään :)


26 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Komeehan se on,vaikka kyllä hiukan pelottavankin näköinen :)

      Poista
  2. Hiukan häjy on hänen katseensa tuossa alemmassa kuvassa, vai olisiko vain hiukan ihmeissään muutoksesta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seurasi todella tarkkaan liikkeitäni,voipi olla,että mannekiinina olo oli hänelle uusi kokemus :)

      Poista
  3. No on tuo Lasse hauskan jännä kaveri:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mukava tutustua tällaiseenkin eläinlajiin :)

      Poista
  4. Miten sitä sanotaankaan, kauneus on katsojan silmässä... Varmaan söpö, mutta kiljuisin, jos tuo Lasse tulisi kädelleni..Oon kyllä kamala ihminen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ethän ole,kyllä minäkin saisin kakkahalvauksen,jos kyseessä olisi käärme. Lasse on kyllä liskoksi melko käärmemäinen,mutta kunhan ei ole käärme,niin se helpottaa suhtautumista huomattavasti :)

      Poista
  5. Kyllä on komea kaveri,en ole tuollaista koskaan nähnyt ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni Korkeasaaressa olen aiemmin skinkkejä nähnyt,mutta en kyllä muualla.

      Poista
  6. Ei tuo ainakaan hauku eikä pure vierailijoita ;) Niinkuin eräs koira sisääntullutta keinosiementäjää puraisi.
    Mut ei kyllä ole meidänkään lemmikkejä nuo liskot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisko voi kyllä kiukustuessaan puraista,mutta Lasse on onneksi poikasesta asti tottunut ihmisen käsittelyyn,joten tuskinpa kovin helposti tulee sellaista tilannetta,että purisi ja varoittaahan se onneksi ensin äänellä...

      Poista
  7. Upean näköinen otus. En minäkään ole lisko-fani. Mutta onnea Lasselle uudesta kodista kaikesta huolimatta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovathan nuo hiukan erilaisia lemmikkejä :)

      Poista
  8. Voi vitsit, hieno otus tuo Lasse:)

    VastaaPoista
  9. Huh, tervetuloa tänne blogistaniaan Lasse :) Oot kyllä aikas jännittävä uusi tuttavuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voipi olla,että Lasse tulee joitakin kertoja täälläkin vielä esiintymään :)

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Hassua,että liskolla todellakin on erilaisia ilmeitä :)

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Eikä muuten tunnu ollenkaan mitenkään niljakkaalta tuo nahka kuten voisi ajatella, vaan on oikeastaan ihan mielyttävän tuntuinen iho.

      Poista
  12. Apuva !! Tämän huushollin emäntä olis ollu niin kamala, ettei olisi Lasse-herraa ottanut hoitoonsa. En saisi öitäni nukuttua samassa talossa. Olen vähä nynny :D Miesväki taas ottaisi avosylin vastaan moisen vieraan. Katsoin muuten blogisi pikkukuvasta, että siinä on raitainen villasukka. Ajattelin, että onkohan sulle joku tuonut uusia villasukkia. Mutta sehän oli L.i.s.k.o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah haa;villasukka :D :D No ehkä ennemmin nahkarukkaset :D

      Lisko menettelee minulle vielä;itseasiassa olen silloin tälläin haveillut isosta iguaanista,mutta se vaatii ihan hervottoman kokoisen terraarion tai sitten jonkinsortin kameleonttikin voisi olla kiva.
      Mutta käärmeellä tai rotalla ei ole asiaa meille lemmikiksi...

      Poista
  13. Lassessa on muuten just samat värit kuin sun mosaiikkityössä (kuva oikeassa palkissa). Taitaa veljelläsikin olla tarkka värisilmä ;)

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta blogissani!
Kaikenlaiset kommentit ja viestit ovat tervetulleita :)