JOHAN VIILENI

Eilisen illan aikana säätilassa tapahtui selvä muutos; aivan kuin oltaisiin yht'äkkiä hypätty reilulla kuukaudella vuodenajassa eteenpäin,niin oli syksyisen oloista Samoin myös tänään. Lämmöllä ei pääse juhlimaan ja tuulikin kylmentää ilmaa. No,toivonmukaan tämä on vain tilapäistä.

Onneksi sentään puutarhassa kukkivat kukat lämmittävät mieltä,joka muutoinkin on tässä kesän mittaan ollut hiukan matalalla. Lääkärin mukaan kyse on trauman jälkeisestä stressireaktiosta. Kaipa sekin tässä ajan kanssa ja asiantuntijoiden avulla sitten helpottaa.

Keväällä istuttamassani "Ritausma"-pensasruusussa on ensimmäinen kukka.
Tosin nykyään kotioloissa tulee puhuttua "Allun-ruususta",koska hän minulle nämä pensaat toi matkassaan Turusta.

Myös maanpeiteruusu "The Fairy" on aloittanut kukintansa,joka kestääkin sitten melkeinpä pakkasiin asti.

Tässä ovat lupaamani kuvat siitä vaaleammasta riikinkukkopetuniasta. Ne kukkivat runkomarketan kanssa samassa ruukussa.
Tykkään kyllä tummemmasta versiosta enemmän.



Huhtikuussa ostamani orvokit ovat vieläkin yllättävän hyvässä vedossa


Riippapetuniat kasvavat vauhdilla

Niinkuin myös tämä kivan värinen petunia sekä kesäneilikat


Ilmeestä päätellen oravanpoika on tainnut maistaa liian ison palan vielä vihreästä ja kovasta kävystä :D

Sepelkyyhky kävi tsekkaamassa kylpylätilanteen

 Jos oikein tarkkaan kuvaa katsoo löytyy pöllin edestä Hiltusen pieni harmaa saalistuskohde

Syreenikiitäjän kaunis toukka rinneangervossa

 Sillä on todella pehmeä pinta,kun varovasti sormella sitä koskettaa


Onko tämä öttiäinen kenties kirva marketassa?

Daaliat kukkivat parhaimmillaan huovinkukkien  kanssa


Kerratut kurjenpolvet ovat sinistäkin sinisempiä ja syysleimut tosissaan leimuavat pinkkeinä




Preeriamesiangervot ovat komean kokoisia,mutta hiukan hillitympiä.
Mahtaakohan tuo pikkuinen kartiovalkokuusi päästä omiin mittoihinsa kasvamaan niiden keskellä?

Kehäkukat ovat tänävuonna minulla tämän näköisiä. 
Tykkään!

Kääpiölupiini

Mikähän lienee tämä kasvi??
 Isot lehdet,paksuhko voimakas varsi ja tuollainen tähkän muotoinen kukinto tulossa.
Näyttää rikkaruoholta,mutta onko? 

Sydänultra tänään,toivottavasti pumppu on kestänyt hyvin nämä kropan myrkytykset.

42 kommenttia:

  1. Tsemppiä, Katja, ota kaikki mahdollinen apua vastaan mitä tarjotaan ja vaadi vielä lisääkin;) Yksin ei tarvitse yrittää pärjätä. Olen täällä hengessä mukana <3

    Hurjan kauniit ovat kaikki kukkasi, eipä voi kuin ihmetellä ja ihastella...

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä ultraan ja muutenkin , ei ihme jos tuollaisen myllytyksen jälkeen jossain välissä tulee henkinen uupumus. Kyllä sekin varmasti joku päivä on mennyt ohi, sitten on taas asiat mukavammin. Toivottavasti pian!
    Suloisia ilostuttajia sinulla, eikä vähiten tuo oravanpoika :-D
    Voisikohan tuo viimeinen olla joku monihaarainen tulikukka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saila,voisi kyllä kuvien perusteella olla jonkinsortin tulikukka :)

      Onhan tämä ollut aikamoista myllytystä ja vielä jatkuu...

      Poista
  3. Tsemppiä täältäkin♥
    Mahtava on tuo puutarhasi...aivan ihana!!

    VastaaPoista
  4. Wau, mitä kuvia, upeita!

    Tsemppiä ja voimia, me blogikamut olemme koko ajan hengessä ja ajatuksin mukana:)

    Periksi ei anneta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todellakaan anneta periksi!! Joskus hiukan repsahdetaan,mutta kummasti sitä aina saa voimia jaksaa. Blogiystävät ovat olleet tärkeitä!!!

      Poista
  5. Tsemppiä täältäkin!
    kukkasi tasvattoman kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mummeli! Puutarhassa hääräily tai ihan vaan istuskelu on aikamoisen hyvää terapiaa :)

      Poista
  6. :DD Ihana tuon oravan ilme!! Jestas, mutta sulla on paljon kukkia! Ihan mielettömän hieno tuo kerrottu kurjenpolvi, mistä oot hankkinut? Ja syysleimut noin komeassa kukassa, mulla vielä ihan tiiviisti nupussa. Tsemppihalit täältä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiina;kurjenpolvi on Paratiisin Taimitarhasta;olisikohan joku loistokurjenpolvilajike???

      Poista
  7. Kauniita kuvia ja kaunis on puutarhasi!

    Täällä pidetään peukut pystyssä, että kaikki on hyvin! :)

    VastaaPoista
  8. Toivottavasti ultrassa oli kaikki hyvin. Ihmismieli on kummallinen, tuo trauman jälkeinen stressi on niin "normaali" reaktio. Muistan, kuinka isäni aikoinaan ison ohitusleikkauksen jälkeen oli mieli maassa pitkän aikaa, vaikka kaikki olikin ihan hyvin. Usko pois, kohenee sinunkin mielialasi, otat vaan kaiken avun vastaan.

    Sinulla on kyllä niin ihana puutarha siellä! Missähän arktisella vyöhykkeellä meidän talo onkaan, syysleimuissa on vasta juuri ja juuri havaittavat nuput, kehäkukatkaan eivät vielä kuki. Sinun preeria-angervosikin ovat jo täydessä kukassa, meillä on vasta nuppuja, mutta ne nyt ovatkin vasta keväällä istutettuja!
    Mutta jotain on meillä komeampaa; Ruusan eilinen saalis päihittää Hiltusen saaliin mennen tullen! Ruusa kantoi pihaan eilen puolen kissan kokoisen rotan! Yäk! Mistä oli löytänytkin!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MArja;niin olen nyt "opiskellut",että tällaisissa vakavissa sairastapauksissa tai isojen operaatioiden jälkeen hyvin tyypillinen reaktio. Mullahan takana isot leikkaukset ja siihen päälle vielä syöpälääkehoidot,jotka jatkuvat vieläkin. Korjausleikkauksiakin edessäpäin.

      Hiltunen tuntuu olevan aika laiska saalistaja,joten tuo on hälle jo suuri saavutus :D :D

      Poista
  9. Tsemppiä ja voimia Katja, Sinun puutarhasi on nin kaunis kaikki kukoistaa siellä.Voima halit!♥

    VastaaPoista
  10. Toivotaan parasta terveydellesi. Todella hienoa kukkaloistoa teillä :) Sulla niin hyvä kamerakin, jotta saat noin tarkkoja kuvia. Olisko valkoinen tummatulikukka tuo yksi, tai joku muu tulikukka. Hienolta näyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä jään odottamaan,että onkohan jonkinsortin tulikukka. Nyt,kun sain lajin nimen,niin hiukan kuvien perusteella näyttää siltä,että on joku sellainen :)

      Poista
  11. No, olipas taas ihanuuksia ihan läkähdyksiin saakka. Kerrottu kurjenpolvi ja riikinkukkiopetunia - upeita! Eipä tarvitse kummastella, mistä tyttäresi on perinyt taiteellisuutensa, kyllä sinulla riittää tuota esteettistä silmää. Sen näkee kaikista hienoista kesäkukkakokonaisuuksistasi.
    Varsin kovapintainen ihminen pitäisi olla, jos sinun läpikäymästäsi prosessista ilman mielen matalalentoa selviäisi. Itse olen joutunut turvautumaan psykiatrin ja psykologin, mieliala- ja unilääkkeiden apuun, enkä sitä laisinkaan häpeä. Olisinko nyt tässä Ukkokullan seurana ja jeesaamassa vanhempiani, ellen olisi aikanaan apua ottanut vastaan. Joskus hurjan suuri suru valtaa mielen, kun muistaa, miten monta vuotta meni sairastellessa ja miten silloin elämä ikäänkuin lipui ohi. Ei jaksanut, ei sitten mitään ja tuntui, ettei parempaa koskaan enää tulisikaan. Vaan tulipa kuitenkin. Oma perhe, muut läheiset, ystävät ja myös ulkopuolinen vertaistuki oli kullan arvoista. Toivon sydämestäni, että ultrassa kaikki olisi kunnossa ja muutenkin pääsisit hissukseen jaloillesi. Sitä päivää odotellessa nautiskele rauhassa vaikka tuosta ihanasta puutarhastasi istuen ja katsellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin olen Between saanut tietooni,että on hyvin tyypillinen reaktio. Jossain vaiheessa taisin hiukan vähätellä tuollaista ja ajattelin ,että pitäisi olla onnellinen,kun on hengissä...mutta eihän se näytä niin menevän. Olen ollut jotenkin niin kovin positiivisella mielellä koko sairaudean ajan ja niin onnellinen,kun pääsin töihin ja hetkeksi nauttimaan ikäänkuin normaalista elämästä. Taisi tulla luultua omasta kunnosta hiukan liikoja...
      Mutta nyt mennään taas näin ja onneksi olen hakeutunnut ammattiavun piiriin :)

      Poista
  12. On kyllä niin hienoja kukkia, että voi mahoton !
    Sun tuntemat fiilikset on niin tuttuja tääläkin päin. Kovat koettelemukset mennään vaikka puskemalla ja toisia tsemppaamalla läpi. Sitten, kun helpottaa, jaksaa mieli vasta käsitellä asiat. Minä uskallan olla alamaissa vasta sitten, kun mies on jo päässyt pahimman yli. Se on toisaalta tylsää, kun silloin voisi kaikki jo hengähtää. Mutta pitäähän puolisonkin saada käsitellä asiat. Elämä on vähän sellaista (sanoi iäkäs naapurin mummo lapsuudessani).
    Täälä on yhtä kylymää, aamulla oli vain 10 astetta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin Eija;huonot hetket mennään läpi,vaikka harmaan kiven ja sitten tulee se lopputulema,että mitäs hitsiä tässä onkaan oikeasti tullut käytyä läpi.

      Poista
  13. Toivottavasti sairaalareissu meni hyvin.
    Ihana määrä sulla kesäkukkia, mulla tänä vuonna vain muutama ruukku.
    Meidän Ritausmassa vasta nuppuja, pitäis ilman lämmetä ja auringon paistaa, että avautuisivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä;semmosia ne ruusut ovat,pikkuisen aurinkoa tekee niille aina terää :)

      Poista
  14. Se kukassa oleva öttiäinen on joku pieni ludelaji, ei mikään suurempi ongelma puutarhurille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä juttu,että ei tarvitse aloittaa mäntysuopasuihkutteluja :)

      Poista
  15. Kyllä todellakin viileni. Itse mietin samoin , kuin olisi hypätty kuukaudella eteenpäin...

    Olipa taas ihania kuvia postauksessasi ja kivoja yksityiskohtia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuisen saisi nyt lämmetä,kun lauantaina pitäisi suunnata konserttiin Porin Jazzeille :)

      Poista
  16. Aivan hengästyy kuvien ihanuudesta.
    Nuo toukkakuvat ovat aivan huikeita, onpa nekin kauniita. Hyvä kamera sulla on ja kuvasilmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toukissa on kyllä yllättävän huikeita värejä!

      Poista
  17. Toinen toistaan ihanampia kukkakuvia! Kun on kerran huomannut kuinka hauras elämä on, on vaikea luottaa tulevaisuuteen. Tärkeintä olisi kai oppia elämään tätä hetkeä niin hyvin ja täydesti kuin mahdollista. Tässä mulla itsellänikin on opettelemista...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta Saraheinä;pikkuisen vaatii itsekullakin pientä paneutumista asiaan!

      Poista
  18. Ihania ruusuja ja eläinkuvia, varsinkin tuo toukka on söpö ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös vaan toukka olekin kauniisti väritetty :)

      Poista
  19. Tsemppiä, Katja. Ei ihme, jos kaiken tuon myllytyksen jälkeen uupuu. Henkisesti sekä fyysisesti sinulla on ollut rankkaa, ihan varmasti.

    Ihana kukkaloisto on pihallasi. Upeat kuvat. Ihan kuin tuolla toukalla olisi saappaat jalassa. Miten Hiltusen saaliin kävi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiltusen saliin kävi niin,että välipalaksihan se päätyi.

      Kyllä on ollut aikamoista myllytystä tässä kohta jo 1.5-vuoden ajan. Ja vielä jatkuu;kaikki ei vielä ole takanapäin...

      Poista
    2. Onneksi sentään sytostaattihoidot ovat jo minun oasaltani,tällerää,historiaa :)

      Poista
  20. Ihanaa postia tuli, kun naapuri kävi rannassa ja toi minulle ison kirjekuoren! Upea maalaus, kiitos! Näytin sen heti Ransulle, joka ei vaikuttanut yhtään yllättyneeltä ;-)

    VastaaPoista
  21. Tsemppiä täältäkin! Upea puutarhasi antaa varmasti sinulle paljon voimaterapiaa!

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta blogissani!
Kaikenlaiset kommentit ja viestit ovat tervetulleita :)