Kasvien talvetuksesta

Itä-Suomen yliopiston sivuilta kopsattua:

Arat kasvit kellariin


Nykyään liian monia kasveja pidetään kertakäyttökukkina
Syksy on ollut pitkä ja aika lämmin. Monet kesäkukat ovatkin kukkineet ahkerasti pihoilla ja parvekkeilla, availlen viimeisiä nuppujaan jopa lokakuussa. Kesäkukat joutavat kompostiin heti ensi pakkasten jälkeen, mutta on myös useita kasveja, joita voi helposti säilyttää talven yli.
Valitettavasti nykyään liian monia kasveja pidetään kertakäyttökukkina. Keväällä ostetaan uudet pelargonit ja verenpisarat, daaliat jne. puutarhoista – onhan se toki paljon helpompaa. Onneksi löytyy vielä tosi harrastelijoita, jotka tekevät kaikkensa, että vaikkapa vanha mummon pelargoni säilyy vuodesta toiseen hengissä.

Mukulat ja juurakot kaivetaan ylös maasta
Daaliat, kannat, vuokot ja miekkaliljat kukkivat pakkasiin asti. Kun pakkanen palelluttaa versot, niin ne katkaistaan lyhyiksi ja mukulat ja juurakot kaivetaan ylös maasta. Tämän jälkeen ne ravistellaan puhtaiksi mullasta ja annetaan kuivahtaa sisällä, ja sitten ne viedään talvehtimaan viileään kellariin. Parhaiten ne säilyvät, jos ne suojataan kuivalla turpeella.
Talvilevon aikana kastellaan varovasti

Syksyllä kukinnan loputtua pelargonit säilytetään talven yli +5 – 10 °C lämpötilassa kellarissa tai autotallissa. Talvilevon aikana niitä kastellaan hyvin varovasti joitakin kertoja.
Kellarissa saattaa käydä niin, että koko kasvi peittyy homeeseen tai yrittää työntää valkoisia versoja, varsinkin jos kellari on liian lämmin, joskaan liian kylmäkään kellari ei ole hyväksi. Kaikesta huolimatta ne kuitenkin yleensä säilyvät hengissä.
Maaliskuun alkupuolella ne nostetaan lämpimään ja valoisaan ja vaihdetaan uudet mullat. Tällöin vasta versot lyhennetään tyngiksi ja aloitetaan pikku hiljaa lannoitus. Kerran leikkasin versot lyhyiksi jo syksyllä, mutta se oli aika kohtalokasta, melkein kaikki kuolivat talven aikana, joten parempi leikata vasta keväällä.
Jos ei ole mahdollisuutta viedä pelargonioita kellariin, niin talvettaminen onnistuu myös normaalissa huonetilassa - varsinkin, jos jokin huoneista voidaan pitää kylmempänä. Kasteluun on tällöinkin kiinnitettävä huomiota, ei liikaa vettä.
Alasleikkaus keväällä sekä lannoitus, ja siitäpä uusi kasvu voi taas alkaa.

Verenpisarat ja hortensiat vaativat myös samanlaisen viileän talvilevon. Jos ei ole kellaria käytössä, niin autotalli on myös hyvä. Jokin viileä varasto tai puolilämmin kuisti sopivat myös säilytyspaikoiksi. Verenpisaroista ja hortensioista voi kasvattaa vuosien varrella tosi komeita pensaita tai runkopuita, jos vain intoa ja vähän myös taitoa ja viitseliäisyyttä löytyy.

Runkoruusut ovat tulleet aika suosituiksi myös täällä meillä Pohjois-Karjalassa. Ne ovat ostettuna aika kalliita, joten talvisäilytyksen olisi syytä onnistua. Ulkona ne ovat aika talvenarkoja ja ne suositellaankin siirtämään talveksi viileään. Suosituslämpötila on -1 – +8 °C. Tasainen, melko niukka kosteus on ruusulle paras, sillä liika märkyys voi mädännyttää juuriston. Runkoruusu otetaan taas lämpimään kasvamaan samaan aikaan kuin muutkin talvilevossa olleet, siis maalis-huhtikuussa. Toki voi kokeilla runkoruusun talvetusta ulkona, mutta silloin koko kasvi on syytä huputtaa pakkaspeitteeseen.

Syrikät, sinisateet (visteriat), puupionit ja arat pienet havupensaat viihtyvät myös talven luonnon pakkasilta piilossa. Havupensaille ikkunallinen, viileä autotalli voisi olla paras. Ikivihreät kasvit haihduttavat viileässäkin jonkin verran vettä ja kaipaavat kastelua silloin tällöin. Aika tarkkana saa olla, ettei koko kasvi kuivu.

Monet yksivuotiset ovatkin monivuotisia
Monet yksivuotisina viljellyt kesäkukat ovat todellisuudessa monivuotisia, vaikka eivät selviydykään taivasalla meidän talvestamme. Marketan, apinankukan, heliotroopin, punalobelian, koristetupakan, keijunmekon, siniviuhkan, ahkeraliisan ja jopa lumihiutaleen voi saada säilymään hengissä talven yli.

Amppelimansikkakin vain pöyhistyy vuosi vuodelta, kun saa vähän talvella lepoa.
Samat ohjeet kuin edellä mainituilla kasveillakin – siis viileää ja vähän vettä, eikä lannoiteta talvella ollenkaan. Keväällä leikkaukset ja uudelleen istutukset, valoon kasvamaan ja lisäten lannoitusta pikkuhiljaa sitä mukaa kun kasvi voimistuu.

Mausteista suojaan talveksi viedään laventelit, salviat ja rosmariinit.

Varastointi on työlästä ja vaatii viitseliäisyyttä
Kasvien varastointi vaatii todella paljon viitseliäisyyttä, mutta uutteruus saatetaan myös palkita. Jos viileässä varastossa on tungosta, niin kasvit voi nostaa pois omista ruukuistaan ja asettaa ne paakkuineen vieri viereen mm. johonkin isoon säilytyslaatikkoon, kuitenkin sellaiseen, että niitä voi kastella.

Vanhemmiten monien kasvien talvenkestävyys paranee jonkin verran. Kun kasvit on autettu parin kolmen ensimmäisen talven yli, ne voivat jopa selviytyä hengissä avomaallakin, mutta kuitenkin jonkin katteen turvin.

4 kommenttia:

  1. Olipa kiva kun löysin blogisi! Sain sieltä hyvät neuvot pelargonioitten ja hortensian talvisäilytykseen. Onkohan kerrostalon kylmäkellari liian viileä? Lasitettu parveke on liian kylmä, siellähän on ajoittain reilusti miinuksella.

    VastaaPoista
  2. Luin Hontensin talvi säilytys, kokeilen nyt.T viherintoilija.

    VastaaPoista
  3. Hei juuri mietin joko otan sisälle autotallissa olevat hortensiat.
    Kalpeita versoja paljon ja muutama nuppu niissä.

    VastaaPoista
  4. Olen kasvattanut kannaa ensimmäistä kertaa ja nyt mietin, voiko isossa kukkaruukussa olevan kannan talvettaa varastossa sellaisenaan vai pitääkö ottaa pois ruukusta ja laittaa turpeeseen. Onko sinulla kokemusta tästä?

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta blogissani!
Kaikenlaiset kommentit ja viestit ovat tervetulleita :)